|
|
| |
|
|
ELARGONIEN
VILJELYVINKKEJÄ
Kun olet saanut taimilähetyksen kotiisi, avaa se heti,
jotta taimet saavat ilmaa ja valoa. Istuta mahdollisimman
nopeasti. Pikkutaimet istutetaan läpimitaltaan 8-9
cm ruukkuihin, ruukun kokoa suurennetaan tarpeen mukaan,
kun kasvu edistyy. Pääteruukku 13-18 cm. Jos istutat
suoraan isoon ruukkuun, ole tarkkana kastelun kanssa, ei
liikaa vettä. Latvo pienet taimet (nypi kasvupiste
pois). Latvonta edistää versomista.
(istutussyvyys:
äärimmäisenä oikealla olevassa kuvassa
istutussyvyys on oikea)
Maa ja kastelu
Tavallinen
hyvälaatuinen kukkamulta, joka voi sisältää
kastelukiteitä. (Muutamat villilajit vaativat laihaa
multaa, kaktusmultaa ja soraa) Liika vesi on vaarallista
pienille taimille. Multa saa vähän kuivahtaa kastelukertojen
välillä. Pelargoni sietää kuivuutta
paremmin kuin liiallista vettä.
Yleisiä
hoito-ohjeita
Ulos
pelargonit voi siirtää vasta pakkasvaaran loputtua.
Ennen ulos siirtämistä kasvit tulee totuttaa ulkoilmaan,
karaista: vie ne ensin lämpiminä päivinä
ulos.
Pelargonit
vaativat viihtyäkseen ja hyvin kukkiakseen runsaasti
valoa. Sisällä niille varataan mahdollisimman
valoisa ikkuna. Varjostus on tarpeen harvemmin, ainoastaan
kasvihuoneissa se on välttämätön kuumimpina
hellekausina.
Säännöllinen lannoitus takaa runsaan kukinnan
ja hyvän kasvun. Lannoitus kasteluveden mukana vähintään
kerran viikossa täyslannoitteilla. Kestolannoi-tusta
pitkävaikutteisilla lannoitteilla voidaan myös
käyttää. Liikaa typen käyttöä
tulee varoa, se heikentää kukintaa ja lisää
tarpeettomasti lehtimassaa. (Typpeä alkuvaiheessa,
kaliumvoittoinen lannoitus kukintavaiheessa.) Pelargoni
kuluttaa kyllä ravinteita runsaasti, voidaan sanoa,
että se on todellinen SUURSYÖMÄRI.
Kesäaikaiseen
hoitoon kuuluu säännöllinen vanhojen lehtien
ja kukkineiden kukintojen poisto. Ne irtoavat alaspäin
painamalla, korvakkeen kohdalta napsahtaen poikki.
Tuholaiset eivät kovin hyvin viihdy pelargoneissa.
Tuholaistorjuntaan ryhdytään heti, jos tuholaisia
esiintyy. Yleisimpiä tuholaisia ovat kirvat ja lehtimadot.
Talvehtiminen
Kasvukauden
lopulla ole tarkkana, älä anna pakkasen vioittaa
kasveja. Talvehtimispaikan tulee olla valoisa, ilmava ja
kuiva, eikä lämpö tietenkään saa
pudota pakkasen puolelle. Sopiva lämpötila on
5-8 ºC. Talviaikana kastelu on hyvin tarkkaa. Jos talvetuspaikka
on hyvin lämmin (asuinhuone), lisävalon anto on
välttämätöntä, jotta kasvi pystyy
valmistamaan itselleen energiaa.
P.S. Kirjavalehtiset ovat arempia talvella kuin vihreälehtiset.
Uudelleenistutus
keväällä
Talvetetut
pelargonit on hyvä istuttaa maaliskuussa uudelleen
isompaan ruukkuun, johon lisätään uutta
multaa. Muutaman viikon kuluttua kasvit leikataan noin
kolmannekseen entisestä pituudestaan. Huonot ja kuolleet
lehdet sekä versot poistetaan. Kastelua lisätään
kasvun alettua ja lannoitus aloitetaan.
ONNISTUMISEN ILOA!
LISÄÄ
PELARGONEISTA:
Viherpiha 2/2008
Kotipuutarha 3/2002, 2/2006, 3/2006
Oma piha 4/2005
Emäntälehti Martat 1/2005
Pirkka toukokuu 2006
Christa Holm: Kiehtovat pelargonit (1998, WSOY)
Karin Martinsson: Pelargoner kulturarv i kruka (2000, Prisma
Stockholm)
Faye Brawner: Geraniums The Complete Encyclopedia (2003,
USA)
Susanna Rosén & Eivor Rasehorn: Ihanat pelargonit
(2007 Otava)
|
|
|
|
